Mitä jos tänä vuonna sinä riität?

Vuosi on vaihtunut ja vielä uuteen vuosikymmeneen. Tänään on se päivä, kun moni meistä miettii, että mitä sitä tekisi toisin, jotta seuraava kymmenen vuotta elämän kirjassa olisi hyvä?

Monesti itseen ja läheisiin kohdistuu tässä samalla odotuksia. Kun niitä ei osaa ensin itselle ja sitten toiselle sanoittaa oikein, niin luvassa on pettymyksiä. Riittämättömyyden tunne on varmasti monen arjessa läsnä, kun pitäisi olla läsnäoleva vanhempi, pitää kotia yllä, olla paremmassa kunnossa ja vielä huolehtia siitä suhteesta mahdolliseen kumppaniin. Milloin on aika ajatella sinua? Sinusta kuitenkin kaikki hyvä lähtee.

Voisiko se sinun päivä olla tänään? Tai koko vuosi...kymmen? Mitä jos paras päätös tälle vuodelle onkin se, että päätät, että sinä riität! Isojen listojen ja muutosten suunnittelun sijaan tekisitkin pieniä muutoksia arjessa? Sen sijaan, että jatkuvasti soimaat itseäsi siitä tekemättömästä treenistä tai paperipinosta pöydällä sanoisitkin välillä itsellesi, että hitto mä olen hyvä. Koska sinä olet. Sillä sinä riität juuri sellaisena, kuin olet. Siivotaan ennemmin se turha sälä pois elämästä, kuin koitetaan joka vuosi saada sinne mahtumaan jotain uutta. Keskitytään niihin asioihin, jotka ovat tärkeitä.

Meillä kaikilla on tässä vuorokaudessa samat 24 tuntia aikaa. Miten sen käytämme on meidän oma valinta. Omassa työssä näkee ja kuulee niin paljon sitä, että kaikki muu on tärkeämpää, kuin se omasta itsensä huolehtiminen. Kaikki muut saavat ajan ja rahan. Kuinka paljon kaikki saisivat, jos sinäkin voisit hyvin ja olisit tyytyväinen?

Mitä pieniä valintoja arjessa sitten voisi tehdä? Mitä jos ensi kerralla harmittaa, että et ehdi jumpalle, niin sen sijaan teetkin 30 minuutin treenin kuntosalilla. Sitten olet tyytyväinen siihen, että treeni on tehty, etkä keskity siihen mikä oli olettama alunperin.

Mitä jos päätätkin tehdä myös oman lounaan ja välipalan valmiiksi, että jaksat paremmin työssä ja myös illalla kotona. Työt saa jäädä töihin ja kotona oletkin läsnä ja lataat akkuja. Välillä katsot arjen askareita vähemmän suorittajan laseilla ja nautit vain hetkestä. Miksi? Koska pienistä arjen valinnoista syntyy ajan kanssa isoja tuloksia. Niin fyysisen, kuin psyykkisenkin hyvinvoinnin kanssa. On ensimmäinen askel päättää, että sinä riität. Näin turhat negatiiviset tunteet eivät roiku mukana päivissäsi, kun et pysy mukana päivien oravanpyörässä, jonka todennäköisesti olet itse rakentanut.

Riittämättömyyden tunne on tuttu myös minulle, vaikka moni sivusta katsoen voi ajatella, että kaikki sujuu kuin tanssi. Usein sitä haluaisi antaa enemmän aikaa henkilökunnalle ja asiakkaille. Yrittäjän arki pienen tytön kanssa kaksin on yksi iso palapeli. Siihen kun vielä haluaa yhdistää oman perheen ja ystävät niin päivittäin on paikkoja tyytymättömyydelle.Tai ainakin mahdollisuus niille tunteille, jos valitsen ottaa ne vastaan.

Viime vuonna tein vähemmän töitä, jotta sain aikaa omalle hyvinvoinnille (liikkumiselle ja italian opiskelulle) ja tytölle. Itseasiassa en välttämättä tehnyt vähempää, mutta organisoin päiväni siten, että sain kaiken tärkeän tehtyä. Iltaisin läppäri oli kiinni 95 % ajasta ja hyvällä omallatunnolla. Nyt vuoden jälkeen voin jo sanoa, että voin olla monilta osin tyytyväinen itseeni. Ainakin olen tehnyt parhaani ja se riittää. Kaikki sai alkunsa siitä pienestä muutoksesta päiväni rytmiin viime vuonna. Mikä voisi olla sinun ensimmäinen askel? Kannustan sinua löytämään tänään vaikka sen yhden pienen asian, josta lähdet liikkeelle. Matkalla sitten kannustat itseäsi olemalla tyytyväinen!

Kiitos kaikille kuuluneesta vuodesta! Se oli hieno Aplicon 15 v. juhlavuosineen ja monin yhteisin onnistumisin. Tehdään yhdessä uudesta vuodesta ja koko vuosikymmenestä elämää, joka on juuri sinulle elämän makuista!

 

Kirjoittaja:

Jutta Österberg-Hurme, Tj.

Liikunta- ja Hyvinvointikeskus Aplico

Ratakatu 24, 08100 Lohja

www.aplico.fi

jutta.osterberg-hurme@aplico.fi

Kyllä, haluan tulla tutustumaan Aplicoon!

 

Ei ole aikaa, vai olisiko sittenkin?

Ei ole aikaa on perus selitys moneen asiaan arjessa. Olipa kyse sitten liikkumisesta, siivoamisesta, kaupassa käynnistä, ruuan laitosta, tai melkein mistä tahansa arkisesta asiasta. Kuitenkin kaikilla meillä on samat 24 tuntia vuorokaudessa joten miten toisilla on aikaa ja toisilla ei? Kysymys on tietysti osittain priorisoinnista, mutta toisaalta siihen vaikuttaa myös omat uskomukset.

Kuinka paljon mikäkin asia vie aikaa sinun mielestäsi?

Esimerkiksi treenin osalta moni ajattelee, että "hyvä treeni kestää ainakin 60 minuuttia". No, jos ei ole tuntia aikaa niin ei pysty tekemään hyvää treeniä ja huonoa treeniä ei kannata tehdä...turha siis lähteä ollenkaan.

Itse havahduin kerran kun tuijotin epätoivoissani likaisia astioita pursuavaa keittiötä ja tuskailin kun ei ole aikaa...Kello oli tuolloin 18.30 ja 18.45 minun piti lähteä omaan harrastukseen. Ei olisi siis aikaa siivota...Vai olisiko sittenkin? Tuhlasin minuutin jahkailuun ja sen jälkeen päätin aloittaa ja tehdä niin paljon kuin ehtisin. Klo 18.38 olin tyhjentänyt astianpesukoneen, täyttänyt sen ja pessyt vielä yhden kattilankin ja homma oli valmis. Kannatti siis aloittaa!

Mitäpä jos seuraavalla kerralla kun mietit, että pitäisi lähteä salille, jumppaan, lenkille tai mihin vain liikkumaan, niin älä tuhlaa minuutteja jahkaamiseen että lähteäkö vai ei. Lähde ja tee edes 10 minuutin treeni tai kävelylenkki korttelin ympäri - se on parempi kuin ei mitään, eikö vaan? Ja kuka tietää, 10 minuutin treenistä tulee helposti 20 treeni, kun taas sohvalla asian pohtiminen todennäköisesti ei johda mihinkään. Kun käytät aikaa asian pohtimiseen, niin hetken päästä huomaat, että eihän sinulla enää ole edes aikaa. Saatko kiinni ajatuksestani?

Kaikilla meillä on aikaa. Sinusta itsestäsi kiinni miten sen käytät. Iloa ja hyviä valintoja ensi viikkoon!


Kirjoittaja:

Sari Hankimo, Oma personal trainer
sari.hankimo@aplico.fi
Liikunta- ja Hyvinvointikeskus Aplico
www.aplico.fi

Kyllä haluan tulla tutustumaan Aplicoon!

Kyllä, minulla on teille kysymys!