Näytetään tekstit, joissa on tunniste Terve mieli. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Terve mieli. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 7. kesäkuuta 2020

Älä unohda itseäsi, koska olet tärkeä.


Tämän kevään tapahtumat ovat helposti voineet viedä ajatukset omasta hyvinvoinnista kaapin nurkkaan. Pelko ja huoli omasta ja muiden terveydestä on ollut suuri. Taloudellisen elämän haasteet ovat jopa voineet lamauttaa meidät.

Mutta itsestä huolehtiminen, niin henkisesti kuin fyysisesti, nousee näinä aikoina vieläkin tärkeämmäksi. Koska mikä on tärkeintä? Sinä ja sinun hyvinvointisi.

Hyvinvointimme koostuu perheestämme, työstä, eläimistä, harrastuksista, ystävistämme, mutta kaikki nuo myös voivat kuluttaa meitä aika ajoin, jos me itse emme voi hyvin.

Itsestä huolehtiminen voi olla 15 minuutin hiljaisolo. Jolloin voit oikeasti miettiä miltä sinusta tuntuu.
Hengitä, venyttele tai ole ihan paikoillaan. Hetki voi tuoda tunteet pintaan, mutta samalla on myös merkki siitä että kaipaat, tarvitset tämän hetken itsellesi.

Sinä olet tärkeä.

Älä vaadi itseltäsi liikaa. Jos tavoitteenasi on liikunnantuoma hyvä olo ja arjessa paremmin jaksaminen, liikunnankin pitää tuntua hyvälle eikä rasittavalta. Lähteminen voi olla alussa haastavaa, mutta lähde liikkeelle. Ei joskus, vaan nyt. Sinä tiedät jo olosi tunnin jälkeen. Punaiset posket ja hymy huulilla.  Silloin sinä voit hyvin ja sinulla on hyvä mieli. Jaksat taas paremmin.

Välillä voi olla vaikea myöntää itsellensä, kuinka tärkeä sitä onkaan. Ei ole pahitteeksi joskus pysähtyä ja miettiä ihan rohkeasti kuinka tärkeä ihminen sinä olet. Joskus siihen myös tarvitsee että kaipaa ulkopuolista apua, joka sanoo että, sinä olet tärkeä.

Jos olet lukenut kirjoitukseni tähän asti. Olet sanonut itsellesi neljä kertaa olevasi tärkeä.
Toivon että se on herättänyt sinussa ajatuksia hyvinvoinnistasi.

Jos epäröit lähtemistä liikkumaan ajattele seuraavanlaisesti” Minä huolehdin nyt itsestäni, jotta jaksan tehdä/olla….”

Sinä olet tärkeä!

Terveisin,

Petra Lindberg
Liikunta- ja Hyvinvointikeskus Aplico
019 312880





 



perjantai 21. syyskuuta 2018

Mikä on unen tehtävä?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan unen tärkein tehtävä on puhdistaa aivot. Unen aikana aivo- ja selkäydinneste pääsee huuhtelemaan soluvälitiloja syvemmältä kuin valveilla. Liikunnasta palautumisen kannalta uni on tärkeässä roolissa, koska sen aikana keho korjaa soluvaurioita ja hermosolujen väliset kytkennät vahvistuvat. Samalla uni poistaa tarpeettomia synapsiyhteyksiä.

The National Sleep Foundation julkaisi vuonna 2015 uusimpien tutkimuksien pohjalta tehdyn ohjeistuksen siitä, paljonko missäkin iässä kannattaisi nukkua vuorokaudessa:

18-25-vuotiaat
Suositus: 7-9 tuntia
Saattaa riittää: 6 tuntia
Ei suositella: Alle 6 tuntia tai yli 11 tuntia

26-64-vuotiaat
Suositus: 7-9 tuntia
Saattaa riittää: 6 tuntia
Ei suositella: Alle 6 tuntia tai yli 10 tuntia

Yli 65-vuotiaat
Suositus: 7-8 tuntia
Saattaa riittää: 5-6 tuntia
Ei suositella: Alle 5 tuntia tai yli 9 tuntia

Laadukkaasta ja riittävästä unesta on terveydellisiä hyötyjä. On havaittu, että mitä pitempi vuorokauden uniaika on, sitä parempi vastustuskyky loisia ja tartuntatauteja vastaan syntyy. Urrila ym. (2017) tutkivat unen vaikutuksia aivojen harmaan massan määrään ja koulumenestykseen murrosikäisillä. Aivojen harmaa massa koostuu hermosolujen solukeskuksista ja ydintupettomista viejä-haarakkeista. Harmaan massan tehtävänä on kuljettaa glukoosia aivoille, siivota aivoja ylijäävistä kemikaaleista ja tehostaa hermosolujen välisiä yhteyksiä.  Tutkijat havaitsivat, että vähäinen uni arkipäivinä ja pitempi uni viikonloppuisin vaikuttaa harmaan massan määrän vähenemiseen eri aivojen osa-alueilla. Unen määrän liiallinen vaihtelevuus arjen ja viikonlopun välillä vaikutti myös heikompaan koulumenestykseen.

Kronholm ym. (2016, 454-457) mukaan unettomuus on lisääntymässä suomalaisilla työikäisillä tulevaisuudessa. Muutaman kerran viikossa unettomuudesta tai liian vähäisestä unesta kärsiviä oli vuosina 2007, 2008 ja 2012 n. 40-45% työikäisistä. 9 % kertoi kärsivänsä univaikeuksista päivittäin. Tämän pohjalta voidaan pohtia sitä, millaisia vaikutuksia heikolla unella on kansanterveyteemme?

Ehdotuksia laadukkaaseen uneen
Suomen mielenterveysseuran työryhmä on koonnut nettisivuilleen hyviä ohjeita laadukkaaseen uneen. Tärkeitä vaikuttavia asioita laadukkaaseen uneen on uni-ikkuna. Jokaisen tulisi löytää oma luonnollinen uni-ikkunansa illalla, mihin aikaan alkaa väsyttämään ja pitäisi mennä nukkumaan. Jos ei hakeudu väsymyksen aikaan nukkumaan, väsymys saattaa mennä ohi. Aamuisin oikean uni-ikkunan tunnistaa siitä, että herää virkeänä.

Uniympäristö vaikuttaa myös siihen, miten hyvin saa nukuttua
Huone missä nukkuu, täytyisi olla miellyttävä paikka nukkua. Sen tulisi olla hämärä ja sopivan lämpöinen. Makuuhuone kannattaa myös tuulettaa ennen nukkumaanmenoa.

Seuraavat Mielenterveysseuran lainaukset ovat hyviä ohjeita terveelliseen uneen:

• Älä jätä univelkaa. Vaikka toisin voisi luulla, univelka ei helpota nukahtamista. Parhaiten nukahtaa, kun nukkuu tarpeeksi.

• Vältä syömistä juuri ennen nukkumaan menoa. Tähtää iltapalan syömiseen kahta tuntia ennen nukkumaan menoa. Vältä erityisesti rasvaisia ruokia ja alkoholia. Rasvaiset ruoat ja nopeasti imeytyvät hiilihydraatit myöhään syötyinä lihottavat helposti ja saattavat myös virkistää, mikä karkottaa unta pois. Alkoholi taas lisää kuorsausta, keventää ja katkoo unta.

• Harrasta liikuntaa, joka hengästyttää ja nostaa sykettä. Liikunta kannattaa kuitenkin ajoittaa esimerkiksi noin kello 16 ja kello 19 välille, niin että elimistö ehtii rauhoittua suorituksen jälkeen ennen nukahtamista.

• Syksyllä ja talvella ota kirkasvaloa aamuisin herättyäsi noin 30–60 minuuttia. Tämä auttaa tahdistamaan aivojesi keskuskelloa aikana, jona päivänvalosta on niukasti apua. Heräämistä helpottamaan on myös olemassa sarastusvaloja, jotka voidaan ajastaa unirytmiin sopivaksi.

• Rauhoittuminen ennen nukkumaan menoa. Tässä auttavat iltarutiinit. Vuoteeseen ei kannata mennä kiihtyneenä tai hermostuneena. Jos mieltä painavista asioista ei pääse eroon, yksi vaihtoehto on kirjoittaa ne lapulle, johon päättää palata vasta seuraavana päivänä.

• Sängyssä ei kannata käyttää kännykkää tai läppäriä.  Taustavaloilla toimivat laitteet lähettävät silmiin valon sinisiä aaltopituuksia, jotka viestivät aivoille, ettei vielä ole nukkuma-aika.

• Jos uni ei tule noin 15 minuutissa kannattaa nousta ylös vuoteesta ja tehdä jotain rauhoittavaa. Ei kuitenkaan kannata avata kännykkää, tietokonetta tai televisiota. Paluu vuoteeseen on hyvä tehdä vasta kun tuntee itsensä väsyneeksi.

• Nouseminen mahdollisimman säännölliseen aikaan, nukkumaanmenoajasta riippumatta. Viikonloppuisin ei kannattaisi nukkua enempää kuin tuntia pidempään verrattuna arkipäiviin.

• Pitkiä päiväunia kannattaa välttää. Ne vaikeuttavat unen saantia iltaisin.


Juha Koivuporras

Personal Trainer

Aplico Trainer Team

Juha.koivuporras@aplico.fi



Lähteet:

Härmä, M. 2007. Uni ja terveys. Työterveyslääkäri 2007; 25(3): 66-68. Viitattu 2.6.2018 osoitteessa: http://www.ebm-guidelines.com/dtk/ltk/avaa?p_artikkeli=ttl00446

Kronholm, E., Partonen, T., Härmä, M., Hublin, C., Lallukka, T., Peltonen, M. & Laatikainen, T. 2016. Prevalence of insomnia-related symptoms continues to increase in the Finnish working-age population. European Sleep Research Society 25, 454-457. Viitattu 3.6.2018 osoitteessa: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.1111/jsr.12398

Prevalence of insomnia-related symptoms continues to
increase in the Finnish working-age population
Prevalence of insomnia-related symptoms continues to
increase in the Finnish working-age populatio

Mielenterveysseura. 2018. Unitehdas. Viitattu 10.6.2018 osoitteessa: https://www.mielenterveysseura.fi/fi/kehittämistoiminta/lapset-ja-nuoret/unitehdas

National sleep foundation. 2015. Expert panel recommends new sleep durations. Viitattu 2.6.2018 osoitteessa: https://www.eurekalert.org/pub_releases/2015-02/nsf-epr020215.php

Pappas, S. 2010. Why is gray matter gray? Viitattu 2.6.2018 osoitteessa: https://www.livescience.com/32605-why-is-gray-matter-gray.html

Partinen, M. & Huovinen, M. 2007. Terve uni. Helsinki: WSOY.

Robertson, S. 2014. What is grey matter? Viitattu 2.6.2018 osoitteessa: https://www.news-medical.net/health/What-is-Grey-Matter.aspx

THL. 2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Uni. Viitattu 2.6.2018 osoitteessa: https://thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/uni

Urrila, A, Artiges, E., Massicotte, J., Miranda, R., Vulser, H., Bezivin-Frere, P., Lapidaire, W., Penttilä, J. Conrod, P., Garavan, H., Martinot, M-L., Martinot & J-L. Sleep habits, academic performance, and the adolescent brain structure. Scientific Reports Vol. 7, 41678. Viitattu 2.6.2018 osoitteessa: https://www.nature.com/articles/srep41678




sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Haluaisitko elämääsi vähemmän kiirettä ja stressiä?

Mikäli vastasit kyllä voisi kolmen tunnin Mindfulness -kurssi olla juuri sinua varten!

Mindfulnessissa on kyse mielemme, ajatustemme sekä tunteidemme rauhoittamisesta erilaisin yksinkertaisin harjoituksin. Mindfulness, suomennettuna hyväksyvä tietoinen läsnäolo tai tietoisuustaidot, on taito jota voi harjoitella ja kehittää. Opimme harjoitteiden myötä hyväksymään ajatuksemme ja tunteemme sekä olemaan enemmän tietoisesti läsnä elämässämme.
Harjoittelun myötä mielemme selkenee, kehomme rentoutuu sekä terveytemme ja hyvinvointimme paranee. Opimme hallitsemaan stressiä paremmin sekä helpottamaan mahdollista ahdistusta. Harjoitukset parantavat myös keskittymiskykyä sekä kehittävät sosiaalisia taitoja. Opimme myös hyväksymään itsemme sellaisina kuin olemme, ilman arvostelua tai tuomitsemista.
Viime keväänä ohjasimme kahdeksan viikon Minfulness -kurssin. Nyt syksyllä kurssi on jaettu kolmeen yksittäiseen kokonaisuuteen. Jokaisena perjantaina on kolme tuntia, joista on voinut valita yhden kerran tai osallistua kaikkiin. 
Asiakkaamme ajatuksia kurssin jälkeen olivat mm., että viikonloppu tuntui pidemmältä ja lasten kanssa jaksaminen lisääntyi sekä töiden jäsentely helpottui. Haluatko Sinä kokeilla mitä saisit tästä kolmen tunnin kokonaisuudesta itsellesi? Siihen on mahdollisuus perjantaina 11.11. Kurssi ohjataan Aplicolla Sirpa Salmenojan johdolla klo 18-21.00. Tervetuloa mukaan voimaan hyvin.
 
Ilmoittaudu mukaan: info@aplico.fi