Mikä on unen tehtävä?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan unen tärkein tehtävä on puhdistaa aivot. Unen aikana aivo- ja selkäydinneste pääsee huuhtelemaan soluvälitiloja syvemmältä kuin valveilla. Liikunnasta palautumisen kannalta uni on tärkeässä roolissa, koska sen aikana keho korjaa soluvaurioita ja hermosolujen väliset kytkennät vahvistuvat. Samalla uni poistaa tarpeettomia synapsiyhteyksiä.

The National Sleep Foundation julkaisi vuonna 2015 uusimpien tutkimuksien pohjalta tehdyn ohjeistuksen siitä, paljonko missäkin iässä kannattaisi nukkua vuorokaudessa:

18-25-vuotiaat
Suositus: 7-9 tuntia
Saattaa riittää: 6 tuntia
Ei suositella: Alle 6 tuntia tai yli 11 tuntia

26-64-vuotiaat
Suositus: 7-9 tuntia
Saattaa riittää: 6 tuntia
Ei suositella: Alle 6 tuntia tai yli 10 tuntia

Yli 65-vuotiaat
Suositus: 7-8 tuntia
Saattaa riittää: 5-6 tuntia
Ei suositella: Alle 5 tuntia tai yli 9 tuntia

Laadukkaasta ja riittävästä unesta on terveydellisiä hyötyjä. On havaittu, että mitä pitempi vuorokauden uniaika on, sitä parempi vastustuskyky loisia ja tartuntatauteja vastaan syntyy. Urrila ym. (2017) tutkivat unen vaikutuksia aivojen harmaan massan määrään ja koulumenestykseen murrosikäisillä. Aivojen harmaa massa koostuu hermosolujen solukeskuksista ja ydintupettomista viejä-haarakkeista. Harmaan massan tehtävänä on kuljettaa glukoosia aivoille, siivota aivoja ylijäävistä kemikaaleista ja tehostaa hermosolujen välisiä yhteyksiä.  Tutkijat havaitsivat, että vähäinen uni arkipäivinä ja pitempi uni viikonloppuisin vaikuttaa harmaan massan määrän vähenemiseen eri aivojen osa-alueilla. Unen määrän liiallinen vaihtelevuus arjen ja viikonlopun välillä vaikutti myös heikompaan koulumenestykseen.

Kronholm ym. (2016, 454-457) mukaan unettomuus on lisääntymässä suomalaisilla työikäisillä tulevaisuudessa. Muutaman kerran viikossa unettomuudesta tai liian vähäisestä unesta kärsiviä oli vuosina 2007, 2008 ja 2012 n. 40-45% työikäisistä. 9 % kertoi kärsivänsä univaikeuksista päivittäin. Tämän pohjalta voidaan pohtia sitä, millaisia vaikutuksia heikolla unella on kansanterveyteemme?

Ehdotuksia laadukkaaseen uneen
Suomen mielenterveysseuran työryhmä on koonnut nettisivuilleen hyviä ohjeita laadukkaaseen uneen. Tärkeitä vaikuttavia asioita laadukkaaseen uneen on uni-ikkuna. Jokaisen tulisi löytää oma luonnollinen uni-ikkunansa illalla, mihin aikaan alkaa väsyttämään ja pitäisi mennä nukkumaan. Jos ei hakeudu väsymyksen aikaan nukkumaan, väsymys saattaa mennä ohi. Aamuisin oikean uni-ikkunan tunnistaa siitä, että herää virkeänä.

Uniympäristö vaikuttaa myös siihen, miten hyvin saa nukuttua
Huone missä nukkuu, täytyisi olla miellyttävä paikka nukkua. Sen tulisi olla hämärä ja sopivan lämpöinen. Makuuhuone kannattaa myös tuulettaa ennen nukkumaanmenoa.

Seuraavat Mielenterveysseuran lainaukset ovat hyviä ohjeita terveelliseen uneen:

• Älä jätä univelkaa. Vaikka toisin voisi luulla, univelka ei helpota nukahtamista. Parhaiten nukahtaa, kun nukkuu tarpeeksi.

• Vältä syömistä juuri ennen nukkumaan menoa. Tähtää iltapalan syömiseen kahta tuntia ennen nukkumaan menoa. Vältä erityisesti rasvaisia ruokia ja alkoholia. Rasvaiset ruoat ja nopeasti imeytyvät hiilihydraatit myöhään syötyinä lihottavat helposti ja saattavat myös virkistää, mikä karkottaa unta pois. Alkoholi taas lisää kuorsausta, keventää ja katkoo unta.

• Harrasta liikuntaa, joka hengästyttää ja nostaa sykettä. Liikunta kannattaa kuitenkin ajoittaa esimerkiksi noin kello 16 ja kello 19 välille, niin että elimistö ehtii rauhoittua suorituksen jälkeen ennen nukahtamista.

• Syksyllä ja talvella ota kirkasvaloa aamuisin herättyäsi noin 30–60 minuuttia. Tämä auttaa tahdistamaan aivojesi keskuskelloa aikana, jona päivänvalosta on niukasti apua. Heräämistä helpottamaan on myös olemassa sarastusvaloja, jotka voidaan ajastaa unirytmiin sopivaksi.

• Rauhoittuminen ennen nukkumaan menoa. Tässä auttavat iltarutiinit. Vuoteeseen ei kannata mennä kiihtyneenä tai hermostuneena. Jos mieltä painavista asioista ei pääse eroon, yksi vaihtoehto on kirjoittaa ne lapulle, johon päättää palata vasta seuraavana päivänä.

• Sängyssä ei kannata käyttää kännykkää tai läppäriä.  Taustavaloilla toimivat laitteet lähettävät silmiin valon sinisiä aaltopituuksia, jotka viestivät aivoille, ettei vielä ole nukkuma-aika.

• Jos uni ei tule noin 15 minuutissa kannattaa nousta ylös vuoteesta ja tehdä jotain rauhoittavaa. Ei kuitenkaan kannata avata kännykkää, tietokonetta tai televisiota. Paluu vuoteeseen on hyvä tehdä vasta kun tuntee itsensä väsyneeksi.

• Nouseminen mahdollisimman säännölliseen aikaan, nukkumaanmenoajasta riippumatta. Viikonloppuisin ei kannattaisi nukkua enempää kuin tuntia pidempään verrattuna arkipäiviin.

• Pitkiä päiväunia kannattaa välttää. Ne vaikeuttavat unen saantia iltaisin.


Juha Koivuporras

Personal Trainer

Aplico Trainer Team

Juha.koivuporras@aplico.fi



Lähteet:

Härmä, M. 2007. Uni ja terveys. Työterveyslääkäri 2007; 25(3): 66-68. Viitattu 2.6.2018 osoitteessa: http://www.ebm-guidelines.com/dtk/ltk/avaa?p_artikkeli=ttl00446

Kronholm, E., Partonen, T., Härmä, M., Hublin, C., Lallukka, T., Peltonen, M. & Laatikainen, T. 2016. Prevalence of insomnia-related symptoms continues to increase in the Finnish working-age population. European Sleep Research Society 25, 454-457. Viitattu 3.6.2018 osoitteessa: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.1111/jsr.12398

Prevalence of insomnia-related symptoms continues to
increase in the Finnish working-age population
Prevalence of insomnia-related symptoms continues to
increase in the Finnish working-age populatio

Mielenterveysseura. 2018. Unitehdas. Viitattu 10.6.2018 osoitteessa: https://www.mielenterveysseura.fi/fi/kehittämistoiminta/lapset-ja-nuoret/unitehdas

National sleep foundation. 2015. Expert panel recommends new sleep durations. Viitattu 2.6.2018 osoitteessa: https://www.eurekalert.org/pub_releases/2015-02/nsf-epr020215.php

Pappas, S. 2010. Why is gray matter gray? Viitattu 2.6.2018 osoitteessa: https://www.livescience.com/32605-why-is-gray-matter-gray.html

Partinen, M. & Huovinen, M. 2007. Terve uni. Helsinki: WSOY.

Robertson, S. 2014. What is grey matter? Viitattu 2.6.2018 osoitteessa: https://www.news-medical.net/health/What-is-Grey-Matter.aspx

THL. 2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Uni. Viitattu 2.6.2018 osoitteessa: https://thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/uni

Urrila, A, Artiges, E., Massicotte, J., Miranda, R., Vulser, H., Bezivin-Frere, P., Lapidaire, W., Penttilä, J. Conrod, P., Garavan, H., Martinot, M-L., Martinot & J-L. Sleep habits, academic performance, and the adolescent brain structure. Scientific Reports Vol. 7, 41678. Viitattu 2.6.2018 osoitteessa: https://www.nature.com/articles/srep41678

Edistääkö hyvinvointiteknologia hyvinvointia?

Kuvituskuva

”A health technology is the application of organized knowledge and skills in the form of devices, medicines, vaccines, procedures and systems developed to solve a health problem and improve quality of lives” (WHO 2018).
 
Mikä lasketaan terveysongelmaksi? Mikä on tarpeeksi elämänlaadun parantamista?

 

Ihmisen omat kokemukset sekä hänen arvonsa ja asenteensa vaikuttavat siihen, miten ihminen kokee terveytensä. Tärkeää terveyden kannalta on tunne siitä, että pystyy huolehtimaan itsestään ja mahdollisuus päättää teoistaan. (Segar, Guérin, Phillips & Fortier 2016, 98; Hofgastein 2011; Huttunen 2015.)

 

Alkuun pelottelen sinua, arvoisa lukija, kertomalla ilman lähdeviittauksia ja omin sanoin

”KOLME TOTUUTTA”:

1.      Hyvinvointi on yksilöllinen kokemus

2.      Hyvinvointia EI voi edistää teknologian avulla 

3.      Hyvinvointia voi vain heikentää teknologian avulla

Muistakaa, totuuksia ei ole olemassa, ei suuntaan tai toiseen. Asioita voi vain tutkia mahdollisimman monesta näkökulmasta ja todeta, että jokin asia on todella lähellä jotain ollakseen näin. Joten et voi tyrmätä lauseita väärinä totuuksina. Niiden vastakohdatkaan eivät totuuksia ole.

Ota ajatukset vastaan, tunnustele ja maistele niitä ennen kuin kokonaan tyrmäät. Tämän lukeminen ei tapa sinua, paitsi jos ajat samalla autoa.

Jokainen tulkinta tarvitsee vastatulkinnan. Haastan hyvinvointiteknologian olemassaolon tämän tekstin verran. Lähdetkö pelaamaan kanssani ajatusleikkiä, joka saattaa muuttaa näkemystäsi ympärillä olevasta maailmasta tai sitten vastareaktion takia vahvistaa jo olemassa olevaa näkemystäsi entisestään?

Missä menee hyvinvoinnin edistämisen raja, jolloin hyvinvoinnin edistäminen muuttuu pahoinvoinniksi?

Alku

Kun homo sapiens otti ensiaskeliaan 300 000 vuotta sitten, hän heräsi aamulla auringonnousun aikaan. Hän lähti keräämään ja metsästämään ruokaa. Saalis oli aina arvoitus, joskus ei saalista tullut lainkaan. Tähän meni aikaa päivästä n. 2-4 tuntia. Tämän jälkeen syötiin, naitiin ja nautittiin toisten seurasta. Nuotiolla kerrottiin tarinoita, tanssittiin ja leikittiin. Ei tuoleja, vaan kyykkyjä ja liikettä. Auringon laskun jälkeen mentiin nukkumaan. Paikkaa jouduttiin vaihtamaan usein kasvillisuuden muutoksen, petojen ja saaliseläinten siirtymisen takia. Ihminen liikkui terveytensä kannalta riittävästi ja luonnostaan.

 

Itseasiassa tutkimuksien mukaan ihmiset olivat tuohon aikaan järkyttävän kovassa fyysisessä kunnossa. Toisaalta jos jokin vakava sairaus tai loukkaantuminen iski, hän kuoli. Ihminen kuoli todennäköisesti viimeistään keskimäärin 50-vuotiaana. Lapsikuolleisuus oli suuri. Ihminen ei tiennyt olevansa terve, koska sellaista sanaa ei ollut, eikä hän voinut verrata omaa elämäänsä mihinkään muuhun yhteisön elämään, koska ei siitä tiennyt.

 

Nyt

Kun herään aamulla, minut herättää herätyskello (teknologia). Syön aamupalan lämmittämällä puuron mikrossa (teknologia). Lähden töihin ja teen töitä 8 tuntia. Saan työstä palkkaa, jolla käyn kaupasta ostamassa ruokaa. Saan ostettua lähes aina sitä ruokaa mitä haluan. Menen liikkumaan kuntosalille (teknologia), ja älysykemittari (teknologia) kertoo minulle, olenko liikkunut terveyteni kannalta tarpeeksi (Miten muuten jokin sykemittari voi tietää milloin olen terve, jos terveys on yksilöllinen tunne?). Kuntosali, mahdollinen ohjaus ja älysykemittari maksavat rahaa, jonka eteen olen tehnyt töitä 8 tuntia päivässä.

Lopulta pääsen kotiin, mahdollisesti pidän yhteyttä kavereihin ja luen tarinoita ”somettamalla” (teknologia) ja katson jonkun elokuvan netflixistä (teknologia) saadakseni tarinanjanoni sammutettua ennen nukkumaanmenoa. Näihin kaikkiin olen käyttänyt töistä saamaani rahaa. Nukahdan elokuvan aikana paljon auringonlaskun jälkeen.

Ihminen ei liiku arjessa terveytensä kannalta riittävästi, jolloin hän joutuu käyttämään vapaa-aikaansa liikkumiseen pysyäkseen kunnossa. Tämä vaatii suurimmalta osalta henkisiä ponnisteluja, koska ajatus on mieletön. Lääketeknologian kehittyessä elämme keskimäärin n. 80-vuotiaiksi. Lapsikuolleisuus on pieni länsimaissa. Elän siis pitkään, teen yli puolet elämästäni töitä rahan eteen, jolla maksan ravintoni, vapaa-ajan liikunnan ja viihdykkeet. Miten maailman menoon olisi vaikuttanut se, että olisin kuollutkin jo synnytyksessä, jos se olisi ihan normaalia?

 

Onko elämän pidentäminen hyvinvoinnin edistämistä?

 

Minun täytyy tavoitella jotain muuta, koska näen ympärilläni yhä paremmassa kunnossa olevia ihmisiä. Olen koko ikäni imenyt ympäristöstäni malleja, joiden mukaan minun tulisi elää, jotta olisin onnellinen. Tällä hetkellä en tunne, että olisin tarpeeksi terve, koska voisin huomenna olla vielä terveempi ja onnellisempi. Vaikka teknologia on kehittänyt elinajanodotteeni yhä korkeammaksi, voin kuolla edelleen huomenna. Silloin ei ajatuksellani omasta hyvinvoinnista ole mitään merkitystä.

 
Onko elämän helpottaminen hyvinvoinnin edistämistä?

Jos elämäni on nyt helpompaa, kun minun ei tarvitse fyysisesti ponnistella hengissä pysymisen eteen, olenko hyvinvoiva myöhemmin? Tiedän mitä tehdä kehollani. Se kertoo sen minulle, jos olen valmis kuuntelemaan.

Oletko vielä mukana? Palaa takaisin alkuun ”KOLMEN TOTUUDEN” luokse ja toista lauseet mielessäsi. Muistele elämääsi. Hetkiä, jolloin luovutat komennon hyvinvointiteknologialle. Tunne, miten ne kaikki hyvät perustelut valuvat tämän blogitekstin mukana alas viemäriin, sinne missä krokotiilit asustavat.

Juha Koivuporras

Personal trainer

Aplico Trainer Team

Juha.koivuporras@aplico.fi

 

 

 

Kirjoittaja on Aplico Trainer Teamimme personal trainer, joka opiskelee tällä hetkellä Master of Sport Studies-tutkintoa. Juha on kiinnostunut liikunnan yhteiskunnallisesta merkityksestä ja yrittää keksiä miten suomalaiset saataisiin liikkumaan terveytensä kannalta riittävästi? 

 

Lähteitä:

Harari, Y. 2016. Sapiens – Ihmisen lyhyt historia. Ruotsi: Bazar.

Harari, Y. 2017. Homo Deus – A Brief History of Tomorrow. Lontoo: Vintage.

Hofgastein, B. 2011. Designing the road to better health and well-being in Europe. 14th European Health Forum Gastein. Viitattu 3.11.2017 osoitteessa: http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0003/152184/RD_Dastein_speech_wellbeing_07Oct.pdf

Huttunen, J. 2015. Mitä terveys on? Duodecim. Viitattu 3.11.2017 osoitteessa: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00903

Segar, M., Guérin, E., Phillips, E. & Fortier, M. 2016. From a vital sign to vitality: Selling exercise so patients want to buy it. Translational Journal of the Ame-rican College of Sports Medicine Vol. 1 Number 11 September 1, 97-102.

 WHO. 2018. What is a health technology? Viitattu 12.8.2018 osoitteessa: http://www.who.int/health-technology-assessment/about/healthtechnology/en/

 

 

Miksi liikkumiseen kannattaa kalenteroida aikaa?

Liikkumattomuus on maailmanlaajuinen ongelma. Se aiheuttaa vireystilan ja mielenterveyden heikkenemistä lukuisien muiden terveyshaittojen ohella. Vähäinen fyysinen aktiivisuus, runsas istuminen ja huono kunto aiheuttavat yhteiskunnalle pelkästään Suomessa joka vuosi 3,2–7,5 miljardin euron kustannukset. Pienilläkin aktiivisuuden panostuksella voi olla merkittävä vaikutus terveyden – ja työkyvyn ylläpitoon sekä arjessa jaksamiseen. Pienistä puroista syntyy suuri hyöty oman terveyden ja kansantaloudenkin näkökulmasta.

 

Tässä pieni lista lisäämään motivaatiota siitä mitä voit aikaan saada kehossasi lisäämällä säännöllisen liikunnan omaan kalenteriisi.

 

Lihaskuntoa ja liikehallintaa kehittävä liikunta tuo sinulle:

• parempaa lihasvoimaa ja lihaskestävyyttä
• lisäät notkeutta kehossasi ja harjoitat tasapainoasi
• lisää liikelaajuuksia niveliin
• lisää lujuutta luihisi
• terveemmän tuki- ja liikuntaelimistön kohtuudella liikuttaessa

 

Kestävyysliikunta tuo sinulle: 

• apuja painonhallintaan
• paremmassa kunnossa olevan hengitys- ja verenkiertoelimistön
• terveemmän sydämen, verisuonet ja keuhkot
• paremman veren rasva- ja sokeritasapainon

 

Saat apuja psyykkiseen hyvinvointiisi koska: 

• liikunta lievittää stressiä ja helpottaa masennusoireita
• kohotat omaa mielialaa ja vireystilaa
• nukut paremmin ja laadukkaammin

 

Liikunnan hyödyt alkavat ja tuntuvat heti. Myönteisiä vaikutuksia kehossa näkyy jo yhden liikkumiskerran jälkeen. Mielen virkistäminen on yksi iso juttu monien terveysvaikutusten ohella. Jo yhden liikuntakerran jälkeen aivot ja hermosto aktivoituvat. Välittäjäaineiden eritys kasvaa ja hermoimpulssit lisääntyvät. Verenkierto vilkastuu, jonka seurauksen vireystila paranee. Tämän tuntee välittömästi virkistymisenä. Mieleen vaikuttaa vielä se, että stressihormonien eritys aktivoituu. Normaalina määrinä se onkin terveellistä ja hyödyllistä. Se pitää meidät motivoituneina, energisinä ja toimintakykyisinä. Vartin panostuksilla ei tässäkään asiassa päästä liiallisuuksiin, jolla voi olla päinvastaiset vaikutukset. Treenaaminen vapauttaa myös hyvän olon endorfiineja aivoissa, mikä auttaa lievittämään stressiä ja ahdistusta. Liikunnan jälkeen myös uni paranee. Nämä kaikki yhdessä vaikuttavat kokonaisvaltaisesti mielen hyvinvointiin.

 

Laitathan nyt jo kalenteriisi seuraavalle viikolle ajat, jolloin lähdet liikkeelle. Mieti haluatko liikkua aamulla, päivällä vai illalla. Sen jälkeen toteutat liikunnat oman kalenteri merkintäsi mukaan. Liikkua voit kuntosalilla, ryhmäliikunnassa tai vaikka ulkoilemalla omassa lähimetsässä. Valinta on sinun. Ainoa huono valinta on liikuntasuoritus, joka jää tekemättä! Lähdetään siis yhdessä etsimään näitä hyviä terveysvaikutuksia ja voimaan paremmin. Jos yksin on tuskaista, tehdään se yhdessä!

 

 

 
 

Mikäli tarvitset lisää vartteja päiviin niin voit aloittaa toteuttamaan tämän kirjan avulla vartinmetodia. Aikaa ei tule lisää, mutta voit saada pienistä pätkistä jotain isoa aikaan itsellesi ja perheellesi. Kirjasta saat lisää vinkkejä miten aktiivisuutta voi lisätä helposti ja miten liikuntaa voi tehdä 15 minuutin pätkissä.

 

Tilaa Kunnon 15 minuuttia kirja itsellesi tästä!

 

 

iWall: illuusio liikuttaa



Juha Koivuporras

Harjoitellessa kuntosalillamme, en ole voinut olla ihmettelemättä salin seinälle pystytettyä valkoista noin 2,5m pitkää laatikkoa. Siinä on kaksi suurta näyttöä, joiden alla lukee kissan kokoisin kirjaimin iWall. Perinteisen kuntoilun nimeen vannova mieleni ei voi ymmärtää, että nytkö ne virtuaalipelit aikovat vallata työpaikkani? Eikö ihmisiä todellakaan saada ilman näyttöä liikkumaan? Päätin haastaa oman ajatusmaailmani ja kokeilla tätä ihmelaitetta.

Rohkeasti virtuaaliseinän eteen

Henkilökunnan perehdytyksessä kerrottiin iWallin sopivan erinomaisesti alkulämmittelyksi. Astun seinän eteen ja se alkaa pitää elektronista meteliä. Näyttö menee pelitilaan, kun laahustan merkitylle alueelle. Valitsen eri vaihtoehdoista pelin nimeltä Parkour. Se kuulostaa peleistä tutuimmalta nimeltä ja olen aina ihaillut Youtubesta henkeä salpaavia parkour-videoita. Seison metrin päässä ruudusta ja kaikki valinnat suoritetaan ohjatusti kehon liikkeellä. Saan pelin ensimmäisen tason käyntiin ja olen virtuaalimaailmassa.

 

Pelissä en ohjaa ketään hahmoa ulkoisesti (kuten Supermario yms. Kyllä kasarin lapset tietävät), vaan näen virtuaalihahmoni silmien kautta. Maailma, johon astun, näyttää tulevaisuuden kaupungilta. Liikun sen katoilla. Peli sijoittuu ilmeisesti yöaikaan, koska taivas on pimeä. Erilaiset nuolen muotoisiksi muokatut valot katoilla ja kaiteilla ohjaavat matkaani kohti maalia. Virtuaalihahmoni uskoo kehonliikkeitäni. Jos hyppään, hahmo hyppää. Jos juoksen paikallani, hahmoni liikkuu nopeammin. Jos kyykkään matalaksi, hahmonikin laskeutuu alas. Kaupungin katoilla poukkoileva rata sisältää isoja yliluonnollisia hyppyjä ja esteiden alituksia. Eli jos hyppään ilmaan, hahmoni hyppää paljon pitemmälle ja korkeammalle. Virtuaalipelissä saan siis suuremmat voimat, mitä minulla todellisuudessa onkaan.

 

10 minuuttia tahkottuani eri tasoja, kehoni on lämmin ja hiki virtaa poskellani. Katson ympärilleni ja jotenkin minua hieman hävettää. En tiedä millaiselta näytin tai millaista ääntä pidin pelatessani yksin, mutta tämä peli keskellä toiminnallista kuntosaliamme herättää varmasti hämmennystä aikuisissa ihmisissä. Olisinko uskaltanut pelata tätä peliä toisella kuntosalilla? Täällä on helppo kokeilla, koska olen täällä töissä. Mutta totta tosiaan, iWall teki sen mitä oli tarkoituskin, se toimi erinomaisena alkulämmittelynä. 10 minuuttia kului paljon nopeammin kuin perus kuntopyörällä pyöräily. Minulla oli oikeasti hauskaa. Edelleen jostain syystä pääni sanoo, ettei tämä ole oikeaa harjoittelua. Tämä on keinotekoista harjoittelua. Vai olenko vain perinteiden vanki?

 

Virtuaalipelien rooli tulevaisuuden liikuttajana

Mikä on iWallin ja muiden virtuaali-liikuntapelien terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen rooli nyt ja tulevaisuudessa? Esimerkiksi Pokemon Go sai viime kesänä monet liikkumattomat liikkumaan ja liikuttaa edelleen. Ihmiset lähtivät sankoin joukoin metsästämään pokemoneja jalan ympäri Suomea. Pokemonit ovat virtuaalihahmoja, keksittyjä, mielikuvituksen tuotetta ja silti ihmiset metsästävät niitä. Miksi ihmeessä? Eikö todellisuus anna meille tarpeeksi? Herättikö iWall minussa jonkin lapsuuden mielikuvitusseikkailun, jossa kuvittelin ojan yli hypätessäni hyppääväni pilvenpiirtäjän katolta toiselle kuin hämähäkkimies? Ehkä liikunnan ei pitäisi olla niin totista mitä se minulle on pitkään ollut? Miksi en voisi sarjojen ja toistojen sijaan liikkua leikkien?

 

Esimerkiksi koulussa liikunnan pitäisi perustua leikkiin, koska se on kouluaineista alastomin. Jos suoriudut matematiikan kokeesta heikosti, sen tietää ainoastaan sinä ja opettaja. Jos hyppäät pituutta yhtä paljon kuin luokan parhaat takaperin, kaikki näkevät sen. Olet ”huono” kaikkien silmissä. Virtuaalimaailmassa pystyt tekemään asioita, mihin et ehkä pystyisi koskaan oikeassa elämässä. iWallin edessä hyppäät juuri helsingin sanomien verran, mutta näytöllä ja virtuaalimaailmassa hyppäät kymmeniä metrejä. Liikkumattomuus aiheuttaa terveysriskejä ja nostaa yhteiskuntamme terveydenhuoltokuluja. Tarvitsemme siis kaiken mahdollisen avun liikkumattomien liikuttamiseen. Kumpi motivoi jatkamaan hyppimistä, todellisuus vai illuusio?

 

Juha Koivuporras

Personal trainer

Aplico Trainer Team

Juha.koivuporras@aplico.fi

 

Kirjoittaja on Aplico Trainer Teamimme personal trainer, joka opiskelee tällä hetkellä Master of Sport Studies-tutkintoa. Juha on kiinnostunut liikunnan yhteiskunnallisesta merkityksestä ja yrittää keksiä miten suomalaiset saataisiin liikkumaan terveytensä kannalta riittävästi?

 

 

Viisi kulmakiveä onnistumistarinoiden taustalla

Meidän klubin 15. syyskausi alkaa huomenna, 3.9.2018. Jokunen tunti ollaan lohjalaisia liikutettu näiden kuluneen 14 vuoden aikana. Jos oikein alkaa ynnäämään päästään aika moneen kuntosali ja ryhmäliikuntatuntiin. Ratakadun omissa tiloissakin tulee keväällä jo 10 vuotta täyteen. Monesti meiltä kysytään miten luomme vuodesta toiseen onnistumistarinoita asiakkaidemme kanssa? Meidän toiminnan taustalla on viisi kantavaa ajatusta, joihin pohjaamme toimintaa. Näillä eväillä ja meidän joukkueen avulla pääsee alkuun, tekee tuloksia ja mikä tärkeintä, voi nauttia ja voida paremmin. Kauden alkuun on hyvä miettiä miten tarinat syntyvät. Kurkistetaan nyt kuoren alle ja näitä viittä kulmakiveä.

 Aloittaminen meidän kanssa on helppoa.  

 

Autamme sinut alkuun, jos liikunnan kipinä on päässyt katoamaan. Me tiedämme, miltä sinusta tuntuu. Me myös tiedämme, miten sinua pitää auttaa. Meillä on auttamisesta, aktivoimisesta ja ihmisten liikuttamisesta pelkästään Aplicossa jo 14 vuoden kokemus. Kynnyksen yli pääsee siitä rohkeasti astumalla. Starttikurssit ja erilaiset teemoitetut aktivointiryhmät ovat hyvä tapa aloittaa liikkuminen. Näitä ryhmiä ovat mm. Äidit kuntoon ja Aktiivisesti ikääntyen -ryhmämme, nuortenkurssit sekä sennujen oma Timanttitiimitoiminta.

Meiltä saat tukea harjoitteluusi.

Henkilökuntamme on täällä sinua varten. Talossamme sinua odottaa 29 liikunnan – ja hyvinvoinnin moniosaajaa, etkä jää yksin. Viihdyt kanssamme varmasti. Me – Aplicon perhe - viihdymme töissä ja olemme valmiita auttamaan sinua, jotta sinäkin pääset niiden lukuisten Meidän Tarinoiden joukkoon, joita me kirjoitamme täällä joka päivä. Tule sinäkin kirjoittamaan oma tarinasi onnistumiseen.

Meiltä löydät aina itsellesi sopivan liikuntamuodon. 

 

Valittavanasi yli 100 ryhmäliikuntatuntia ja pienryhmää viikoittain ja 700 m2 kuntosali. Aplicon neljästä ryhmäliikuntatilasta löydät laajan tuntivalikoiman. Ohjelmassa on joka päivä perustunteja, koreografiaa, lihaskuntoa ja sisäpyöräilyä vaativaankin makuun. Venyttely, jooga ja rentoutus -tunnit puolestaan huoltavat lihaksia ja rentouttavat mieltä kiireisen arjen keskellä. Tilavalta kuntosaliltamme löydät aerobiset laitteet, painopakkalaitteet, toimintasalin sekä venyttelytilan. Kaikille jäsenillemme kuuluu omaohjaaja, joka auttaa sinua liikuntalajien valinnassa. Meidän joukkueen, eli liikunnanohjaajiemme tavoitteena on tehdä jokaisesta liikuntatuokiosta sinulle sopiva.

Tarjoamme 2700 m2 elämykselliset liikuntatilat käyttöösi.

 

Liikunnan ei kuulu olla pelkkää suorittamista ja puurtamista. Harjoittele, rentoudu ja nauti liikunnasta meidän tiloissa. Aplico on itse rakennuttanut Ratakadun toimitilat liikuntatoimintaa varten. Kiinteistön suunnittelussa pohjana ovat toimineet asiakkaiden toiveet ja henkilöstön kokemukset yli 20 vuoden ajalta. Mallia haettiin myös maailmalta ja tavoitteenamme on tuoda elämykselliset tilat liikuntaharrastustasi tukemaan. Tilat toimivat koko perheen harrastamiseen ja saunan lauteilla mieli lepää treenin päätteeksi.

Uudistuminen lisää motivaatiota.

 

Jatkuva kehittyminen on osa arkeamme. Aplico kasvaa ja kehittyy jatkuvasti. Aplico haluaa olla alansa edelläkävijä, suunnannäyttäjä, joka uskoo omaan tekemiseen ja omiin arvoihin. Meidän asiakkailla on ollut ilo, ja on tulevaisuudessakin mahdollisuus tutustua alan uutuuksiin henkilökuntamme kanssa. Toimintaa tehdään asiakkaille, ihmisiltä ihmisille, uudistuen, palvellen ja auttaen. Mukana on aina myös sopivasti pilkettä silmäkulmassa. Näillä työkaluilla tehdään Arjesta Elämys.