osa 1: Historia
Miksi pitäisi liikkua? Mitä jos siitä ei vain tykkää? Miksi
liikunta-alan tyypit ulvovat toistuvasti nousemaan sohvalta ja ottamaan hikisen
askeleen? Liikunnallisen elämäntavan omaksuminen on pieni askel sinulle, mutta
suuri askel yhteiskunnalle. Jotta voit ymmärtää tämän, on aloitettava ihan
alusta.
Liikkumisemme historia on yhtä pitkä kuin lajimme historia.
Tällä hetkellä tutkijat arvioivat lajimme Homo Sapiensin olevan n. 300 000
vuotta vanha. Se tarkoittaa, että lajimme on ollut olemassa 150 kertaisesti
nykyisen länsimaisen ajanlaskumme verran. Ajanjakso, josta meillä on eniten
tietoa, on myös hyvin pieni osa historiaamme (0,6 %). Jos lajimme ikä olisi
viikko, tämä viimeinen 2019 vuotta olisi viimeinen tunti. Mitä kauemmas
yritämme nähdä, sen sumuisemmaksi näkymä muodostuu. Yritän silti avata
ajatuksiani liikkumattomuuden haasteista sinulle, hyvä lukija, historian
kautta. Kutsun merkittäviä ihmisen kehityksen ajankohtia vallankumouksiksi.
Ensimmäinen kehitysaskel ihmisen kehityksen polulla oli kognitiivinen vallankumous n.
100 000 vuotta sitten. Tämä tarkoitti sitä, miten nykyihminen erottautui
muista lajisukulaisistaan massiivisella yhteistyön voimalla. Kun
Neandertalinihminen metsästi 10 hengen ryhmissä, Homo Sapiens kaatoi mammutteja
sadan metsästäjän voimin. Sapiens pystyi saamaan suuret joukot toimimaan
yhdessä kehittyneen mielikuvituksensa ja taitavan tarinankerrontansa avulla.
Ehkä huomaat jo jotain yhtäläisyyksiä nykyaikaan, kun tarkastelet yhteiskuntamme
rakenteita?
Toinen kehitysaskel oli maanviljelyn
vallankumous n. 10 000 vuotta sitten. Ihmisen elämä muuttui
kiertelevästä metsästäjäkeräilijästä paikalleen kotiutuvaksi pelto- ja
talonomistajaksi. Eli n. 97 % olemassaolostamme olemme olleet kiertolaisia ja
vaeltaneet saaliin perässä. Olemme viihtyneet paikallaan hyvin vähän aikaa. Tuntevatko
useat ihmiset voimakasta tarvetta luonnon läheisyyteen tai matkusteluun
mahdollisesti tämän takia?
Seuraava kehitysaskel onkin jo paljon lähempänä. Teollinen vallankumous syntyi
1700-1800-luvulla. Se tarkoittaa suurta mullistusta teollisissa
tuotantomenetelmissä. Tämän alkuunpanijana voidaan pitää höyrykoneen ja
tekstiiliteollisuuden keksintöjä. Tämän jälkeen on puhuttu toisesta ja
kolmannesta teollisesta, digitaalisesta- sekä teknologian vallankumouksesta. Mitä
yhteistä näillä kaikilla vallankumouksilla on?
Kaikkien vallankumouksien pääajatuksena näyttäisi olevan se, että jollakin tavalla helpotetaan ihmisen elämää. Saadaan vähemmällä työllä enemmän. Se on tietysti tehnyt meistä maapallon valtiaita, mutta millä hinnalla? Tässä kohtaa liikunta astuu mukaan kuvaan. Mitä elämän jatkuva helpottaminen tekee liikkumiselle? Olemme 97 % lajimme historian ajan liikkuneet luontaisesti päivittäin paljon ilman tuoleja, jolloin voisi kuvitella, ettei liikunnan tarve ole lajistamme kadonnut samaa vauhtia fyysisen aktiivisuuden vähentymisen kanssa?
Kaikkien vallankumouksien pääajatuksena näyttäisi olevan se, että jollakin tavalla helpotetaan ihmisen elämää. Saadaan vähemmällä työllä enemmän. Se on tietysti tehnyt meistä maapallon valtiaita, mutta millä hinnalla? Tässä kohtaa liikunta astuu mukaan kuvaan. Mitä elämän jatkuva helpottaminen tekee liikkumiselle? Olemme 97 % lajimme historian ajan liikkuneet luontaisesti päivittäin paljon ilman tuoleja, jolloin voisi kuvitella, ettei liikunnan tarve ole lajistamme kadonnut samaa vauhtia fyysisen aktiivisuuden vähentymisen kanssa?
On tullut aika ja tarve Liikunnan
Vallankumoukselle, josta jatkan seuraavassa blogitekstissäni. Tervetuloa mukaan matkalle.
Kirjoittaja:
Juha Koivuporras
Aplico Trainer Team
juha.koivuporras@aplico.fi
Liikunta- ja Hyvinvointikeskus Aplico
www.aplico.fi
Kirjoittaja:
Juha Koivuporras
Aplico Trainer Team
juha.koivuporras@aplico.fi
Liikunta- ja Hyvinvointikeskus Aplico
www.aplico.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti