sunnuntai 14. lokakuuta 2018

Perheliikunnasta tukea motorisiin perustaitoihin ja mukavaa yhdessäoloa

Olet varmaan kuullut sanonnan, minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa. Tämä pätee myös motorisiin perustaitoihin.  Miksi nostan nämä taidot esille tässä tekstissä?  Siksi, että niiden oppiminen on keskeistä lapsen varhaisvuosien aikana. Oletkin ehkä lukenut mediasta lasten perusliikuntataitojen tärkeydestä ja myös esille tuodusta huolesta, että osalla lapsista nämä taidot ovat puutteelliset ja osa lapsista liikkuu liian vähän.

Mitä nämä perusliikuntataidot tai motoriset perustaidot sitten ovat? Motoriset perustaidot voidaan jaotella liikkumistaitoihin, käsittelytaitoihin ja tasapainotaitoihin (Gallahue & Donnelly, 2003). Liikkumistaitoja tarvitaan sananmukaisesti liikkuessa paikasta toiseen ja niitä ovat esimerkiksi juoksu, kävely ja laukka. Käsittelytaidot liittyvät välineen käsittelyyn ja niitä ovat esim. pallon heittäminen ja kiinniotto. Tasapainotaitoja tarvitaan tasapainon ylläpitämiseen esim. väistäessä, pysähtyessä tai kieriessä ja ne voidaan jakaa edelleen staattiseen ja dynaamiseen eli paikallaan ja liikkeessä tapahtuvaan tasapainon hallintaan.

Kuten edellä todettiin, motoriset perustaidot opitaan lapsen varhaisvuosien aikana ja taitoja harjaannutetaan lapsen kasvaessa.  Jos perusliikuntataitojen oppiminen jää vaillinaiseksi, vaikeutuu myös haastavampien lajitaitojen omaksuminen myöhemmin lapsen kasvaessa, pahimmillaan vaikeuksia voi olla arkielämän motorisissa toiminnoissa vielä aikuisiälläkin. Kuten lapsen kokonaisvaltaisessa kehityksessä, on liikunnallisessakin kehityksessä herkkyyskausia, jolloin tiettyjen taitojen oppiminen on otollista. Perheliikunta tarjoaa monimuotoisten leikkien ja toiminnan kautta motoristen perustaitojen kehitystä tukevaa toimintaa alle kouluikäisille lapsille. On kuitenkin tärkeä muistaa, että motorisia perustaitoja voi kehittää läpi elämän, aikuisenakin voi harjaannuttaa lapsuudessa vaillinaiseksi jääneitä taitoja.

Lapsen ikä ja kehitysaste vaikuttavat myös siihen, mitkä perusliikuntataidot ovat milloinkin keskeisiä. Vaikka iälle tyypillisiä kehityspiirteitä esiintyy, vertailua kaveriin ei kannata liiaksi tehdä, jokainen lapsi kehittyy omaan tahtiin. Tärkeää on taata lapselle harjoittelumahdollisuuksia ja kannustusta liikuntaan. Varhaislapsuudessa tulisikin motorisia perustaitoja tukea mahdollisimman laajasti eikä keskittyä liian lajinomaiseen harjoitteluun. Tämäkin asia varmasti huomioidaan tänä päivänä oheisharjoitteluissa eri lajien seuratoiminnassa. Myös syksyllä 2016 julkaistuissa uusissa varhaiskasvatuksen liikuntasuosituksissa on huomioitu alle kouluikäisen lapsen liikkumisen tärkeys ja tavoitteeksi asetettiin, että varhaiskasvatusikäisen lapsen tulisi liikkua päivän aikana kolmen tunnin ajan, kun vanhassa suosituksessa aika oli kaksi tuntia. Osa tästä liikunnasta tulee täyteen esim. päiväkotipäivän aikana ja osa vapaa-ajalla kotona ja harrastuksissa.  Perheliikunta voi olla osaltaan tukemassa näiden päivittäisten tavoitteiden täyttymistä ja parhaimmillaan tarjota liikuntavinkkejä myös arkeen kotiin. Yhtälailla ulkoilu ja siellä tapahtuva leikkiminen ja liikkuminen ovat osa lapsen päivittäistä liikuntaa ja esim. metsäretket tarjoavat alle kouluikäiselle lapselle tehokasta tasapainoharjoittelua vaihtelevissa maastoissa. Lapset ovat myös erilaisia, toinen touhuaa pihalla liikkuen ja hengästyen koko ajan, kun taas toinen lapsi tarvitsee enemmän tukea ja kannustusta, jotta ulkoillessa tulisi myös liikuttua.
Tässä tekstissä on keskitytty motorisiin perustaitoihin. Perheliikunta tarjoaa kuitenkin paljon muutakin kuin tukea motoriselle kehitykselle. Liikunta voi olla oppimisen väline myös muilla oppimisalueilla, tehdään havaintoja itsestä ja ympäristöstä, opitaan asioita liikkuen ja leikkien. Aplicon Taikametsän perhejumpissa ollaan liikuntaleikkien avulla  harjoiteltu mm. asioiden jaottelua, värejä, numeroita, geometrisiä muotoja, kehonosia ja kehontuntemusta yleensä. Kognitiivisten taitojen lisäksi liikuntatuokioissa harjoitellaan myös monia sosiaalisessa elämässä tarvittavia taitoja; toisen huomioonottamista, yhdessä toimimista osana ryhmää,  kilpailutilanteissa toimimista ja  tunteiden hallintaa, kuten pettymysten sietoa.
Olet ehkä kuullut myös termin lähikehityksen vyöhyke? Perheliikunnassa lapsi kykenee aikuisen ja ehkä hieman vanhempien muiden lasten kanssa toimintaan, johon hän ei itse vielä kykenisi. Perheliikunnassa harjoitellaan yhdessä esim. leikkejä, jotka saattavat vielä jännittää tai olla kognitiivisesti vielä hiukan liian haastavia, mutta onnistuvat oman aikuisen tuella. Esimerkiksi tavallinen hippaleikki voi tarjota vielä 5-6-vuotiaallekin monta harjoiteltavaa asiaa;  lasta voi jännittää, kun toinen ottaa kiinni, pitää sietää toisen kosketusta tai oppia hippana koskettamaan toista niin, että ei ole liian raju. Hippaleikin motorisina tavoitteina voi olla esim. juoksu tilassa osana ryhmää (suunnanmuutokset), rytmin vaihdokset osana juoksua, väistäminen, pysähtyminen jne. Hippaleikkikin voi siis pitää sisällään lapsen kokemusmaailmassa monia isoja asioita, joita me aikuiset emme osaa ottaa huomioon, kun pohdimme, että miksi lapsi jännittää eikä esim. halua osallistua leikkiin. Jo esim. pelkkä lapsen eläytyminen mielikuvitusmaailmaan luo hänelle jo aivan erilaisen lähtötilanteen hippaleikille kuin vanhemmalle vastaavassa tilanteessa.
Aralle lapselle perheliikunta tarjoaa mahdollisuuden harjoitella ryhmässä oloa ja vauhdikkaita leikkejä yhdessä oman aikuisen kanssa. Lapsen kasvaessa hän on valmis siirtymään liikkumaan itsekseen ilman aikuisen tukea.  5-6-vuotiailla ei kyse olekaan ehkä siitä etteivät he pärjäisi tunnilla itsekseen; liikkuminen oman aikuisen kanssa on vielä tämän ikäisellekin hurjan hauskaa, yhtälailla 5-6-vuotiaat nauttivat kutittelu- ja köröttelyleikeistä oman aikuisen sylissä kuin pienimmät perheliikunnan kävijät. Ja mikä onkaan hauskempaa, kun aikuisetkin heittäytyvät hetkeksi mukaan leikin maailmaan, esim. ryömimään tai konttailemaan lattialle lasten kanssa. Ohjaajana minulle antoisampia kokemuksia onkin nähdä lasten ja vanhempien nauttivan yhteisestä toiminnasta ja näitä tilanteita näen ja niistä nautin ihan jokaisella ohjauskerralla.

Meillä Aplicossa liikutaan Taikametsän perhejumpissa kolmessa eri ryhmässä ikähaitarilla 1-6-vuotta ja toki vanhemmatkin sisarukset ovat tervetulleita tunneille. Tällä hetkellä meillä on tunnit lauantaisin 1-2-vuotiaille, 3-4-vuotiaille ja 5-6-vuotiaille.  Parhaimmillaan lauantaiaamuisin Aplicossa liikkuu yhteensä satakunta lasta ja vanhempaa. Yhden tunnin kesto on 45 minuuttia. Tunnit suunnitellaan lasten ikätaso, taidot ja ryhmän erityispiirteet ja toiveet huomioiden.
Liikunnan tärkeydestä lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle on kiistatonta näyttöä.  Perheliikunnan ohjaajana näen omilla tunneillani tärkeimmäksi tavoitteeksi sen, että lapsi saa miellyttävän ensikosketuksen liikuntaan; liikunta on hauskaa ja tarjoaa onnistumisen kokemuksia, lapsi kokee olevansa osaava ja taitava ja oma aikuinen on todistamassa näitä kokemuksia. On tutkittu, että liikunnallinen elämäntapa omaksutaan jo varhain ja näin ollen myös vanhempien esimerkki liikunnallisen elämäntavan toteuttajina ja tarjoajina on merkityksellinen. Tämän päivän hektisessä arjessa yhteinen aika on usein kortilla ja perheliikunta tarjoaa hetken irtautua kiireestä ja keskittyä juuri siihen tärkeimpään, yhteiseen aikaan.  Ja yhtälailla vanhempien ohella perheliikunta voi olla yhteistä, antoisaa, mukavaa aikaa yhdessä kummin, mummin, ukin tai muun tutun aikuisen kanssa.


Liikunnallisin terveisin Taikametsän perhejumpasta

Susanna Suppola

Liikunta- ja Hyvinvointikeskus Aplico
019 312 880







sunnuntai 7. lokakuuta 2018

Liikuntaviikolla todella liikuttiin

Liikuntapäivät.fi -tapahtumaa vietettiin Suomessa kuudetta kertaa. Tänä vuonna tapahtuma oli viikon mittainen Europe Activen -liikuntaviikon mukaan. Liikuntapäivät on Suomen Kunto -ja Terveysliikuntakeskusten emännöimä yksityisten kuntokeskusten yhteinen valtakunnallinen liikuntatapahtuma. Liikuntapäivät on kaikille liikkujille avoin ja maksuton tapahtuma ja sen tavoitteena on kannustaa kaiken ikäiset, kokoiset ja kuntoiset ihmiset liikkeelle. Tämän vuoden teeman mukaan panostettiin yhdessä liikkumiseen, kanssaihmisten iloiseen inspirointiin ja ryhmätsemppaamiseen.

Meillä Aplicossa nostettiin ryhmätsemppaaminen korkealle ja haastoimme kymmeniä yrityksiä ja seuroja mukaan näihin hyvinvoinnin talkoisiin. Yhteensä 37 porukkaa ilmoittautui mukaan ja kävivät liikkumassa viikon aikana. Kaikkien 37 ryhmän yhteinen saldo oli 729 käyntiä viikon aikana. Palkitsimme kolme eniten liikkunutta ryhmää/porukkaa tyhy-rahalla ja huima kolmen kärki oli tänä vuonna tässä:

1. Ruoka-apuryhmä Lohja, 104 käyntiä viikossa
2. Voimisteluklubi Lohja, 85 käyntiä viikossa
3.  Laakspohjan ratsastuskoulu, 78 käyntiä viikossa

Liikuntakertoja Aplicossa oli liikuntaviikon aikana 24.-30.9.2018 yli 3000. Tarkalleen laskettuna 3064. Näistä käynneistä kuntosalilla treenattiin 1112 kertaa ja ryhmätunneilla 1952 kertaa. Uusia liikkujia oli mukana 220, joista 139 oli ensimmäistä kertaa Aplicossa. Näiden kaikkien lisäksi personal trainereidemme kanssa kävi treenaamassa vielä 81 asiakasta. Huimia lukuja ja todella kiitettävää aktiivisuutta. Pääsimme hienosti tapahtuman asettamaan tavoitteeseen ja meillä oli vauhdikas viikko.

Perinteisten ryhmäliikuntatuntien ja kuntosalin lisäksi järjestimme jäsenillemme hieman ekstraa viikon aikana. Meillä oli luentoja mm. motivaatiosta, unesta ja ravinnosta sekä ohjattuja treenejä kuntosalilla. Perjantaina juhlimme liikuntaviikkoa vielä tutustuen Funcy Family -tuotteisiin ja jumppasimme yli neljän tunnin maratonin.

Iso kiitos ihan jokaiselle ryhmälle ja kaikille, jotka kävivät liikkumassa kanssamme liikuntaviikolla. Te teitte tästä hienon viikon. Tehdään liikkumisesta yhdessä osa arkea tästäkin eteenpäin. Valitaan vain tapa, millä kukin sen haluaa tehdä ja pidetään kiinni siitä, että liikunta on säännöllistä. Kuntosali ja ryhmäliikunta ovat hyviä tapoja pitää itsestä huolta. Liikkumaan voi lähteä yksin tai yhdessä kaverin kanssa. Omaohjaajat kuuluvat Aplicossa jäsenyyteen, eli apua ja tukea omaan tekemiseen saa heiltä. Jos sinulla on mielessä jokin isompi projekti ja haluat tavata ohjaajaa viikoittain, voit aina palkata avuksesi personal trainerin. Mitä tahansa valitsetkin, meidän joukkue on täällä Sinua varten.








Jutta Österberg-Hurme
Liikunta- ja Hyvinvointikeskus Aplico
Ratakatu 24, Lohja
www.aplico.fi







perjantai 21. syyskuuta 2018

Mikä on unen tehtävä?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan unen tärkein tehtävä on puhdistaa aivot. Unen aikana aivo- ja selkäydinneste pääsee huuhtelemaan soluvälitiloja syvemmältä kuin valveilla. Liikunnasta palautumisen kannalta uni on tärkeässä roolissa, koska sen aikana keho korjaa soluvaurioita ja hermosolujen väliset kytkennät vahvistuvat. Samalla uni poistaa tarpeettomia synapsiyhteyksiä.

The National Sleep Foundation julkaisi vuonna 2015 uusimpien tutkimuksien pohjalta tehdyn ohjeistuksen siitä, paljonko missäkin iässä kannattaisi nukkua vuorokaudessa:

18-25-vuotiaat
Suositus: 7-9 tuntia
Saattaa riittää: 6 tuntia
Ei suositella: Alle 6 tuntia tai yli 11 tuntia

26-64-vuotiaat
Suositus: 7-9 tuntia
Saattaa riittää: 6 tuntia
Ei suositella: Alle 6 tuntia tai yli 10 tuntia

Yli 65-vuotiaat
Suositus: 7-8 tuntia
Saattaa riittää: 5-6 tuntia
Ei suositella: Alle 5 tuntia tai yli 9 tuntia

Laadukkaasta ja riittävästä unesta on terveydellisiä hyötyjä. On havaittu, että mitä pitempi vuorokauden uniaika on, sitä parempi vastustuskyky loisia ja tartuntatauteja vastaan syntyy. Urrila ym. (2017) tutkivat unen vaikutuksia aivojen harmaan massan määrään ja koulumenestykseen murrosikäisillä. Aivojen harmaa massa koostuu hermosolujen solukeskuksista ja ydintupettomista viejä-haarakkeista. Harmaan massan tehtävänä on kuljettaa glukoosia aivoille, siivota aivoja ylijäävistä kemikaaleista ja tehostaa hermosolujen välisiä yhteyksiä.  Tutkijat havaitsivat, että vähäinen uni arkipäivinä ja pitempi uni viikonloppuisin vaikuttaa harmaan massan määrän vähenemiseen eri aivojen osa-alueilla. Unen määrän liiallinen vaihtelevuus arjen ja viikonlopun välillä vaikutti myös heikompaan koulumenestykseen.

Kronholm ym. (2016, 454-457) mukaan unettomuus on lisääntymässä suomalaisilla työikäisillä tulevaisuudessa. Muutaman kerran viikossa unettomuudesta tai liian vähäisestä unesta kärsiviä oli vuosina 2007, 2008 ja 2012 n. 40-45% työikäisistä. 9 % kertoi kärsivänsä univaikeuksista päivittäin. Tämän pohjalta voidaan pohtia sitä, millaisia vaikutuksia heikolla unella on kansanterveyteemme?

Ehdotuksia laadukkaaseen uneen
Suomen mielenterveysseuran työryhmä on koonnut nettisivuilleen hyviä ohjeita laadukkaaseen uneen. Tärkeitä vaikuttavia asioita laadukkaaseen uneen on uni-ikkuna. Jokaisen tulisi löytää oma luonnollinen uni-ikkunansa illalla, mihin aikaan alkaa väsyttämään ja pitäisi mennä nukkumaan. Jos ei hakeudu väsymyksen aikaan nukkumaan, väsymys saattaa mennä ohi. Aamuisin oikean uni-ikkunan tunnistaa siitä, että herää virkeänä.

Uniympäristö vaikuttaa myös siihen, miten hyvin saa nukuttua
Huone missä nukkuu, täytyisi olla miellyttävä paikka nukkua. Sen tulisi olla hämärä ja sopivan lämpöinen. Makuuhuone kannattaa myös tuulettaa ennen nukkumaanmenoa.

Seuraavat Mielenterveysseuran lainaukset ovat hyviä ohjeita terveelliseen uneen:

• Älä jätä univelkaa. Vaikka toisin voisi luulla, univelka ei helpota nukahtamista. Parhaiten nukahtaa, kun nukkuu tarpeeksi.

• Vältä syömistä juuri ennen nukkumaan menoa. Tähtää iltapalan syömiseen kahta tuntia ennen nukkumaan menoa. Vältä erityisesti rasvaisia ruokia ja alkoholia. Rasvaiset ruoat ja nopeasti imeytyvät hiilihydraatit myöhään syötyinä lihottavat helposti ja saattavat myös virkistää, mikä karkottaa unta pois. Alkoholi taas lisää kuorsausta, keventää ja katkoo unta.

Harrasta liikuntaa, joka hengästyttää ja nostaa sykettä. Liikunta kannattaa kuitenkin ajoittaa esimerkiksi noin kello 16 ja kello 19 välille, niin että elimistö ehtii rauhoittua suorituksen jälkeen ennen nukahtamista.

• Syksyllä ja talvella ota kirkasvaloa aamuisin herättyäsi noin 30–60 minuuttia. Tämä auttaa tahdistamaan aivojesi keskuskelloa aikana, jona päivänvalosta on niukasti apua. Heräämistä helpottamaan on myös olemassa sarastusvaloja, jotka voidaan ajastaa unirytmiin sopivaksi.

• Rauhoittuminen ennen nukkumaan menoa. Tässä auttavat iltarutiinit. Vuoteeseen ei kannata mennä kiihtyneenä tai hermostuneena. Jos mieltä painavista asioista ei pääse eroon, yksi vaihtoehto on kirjoittaa ne lapulle, johon päättää palata vasta seuraavana päivänä.

• Sängyssä ei kannata käyttää kännykkää tai läppäriä.  Taustavaloilla toimivat laitteet lähettävät silmiin valon sinisiä aaltopituuksia, jotka viestivät aivoille, ettei vielä ole nukkuma-aika.

• Jos uni ei tule noin 15 minuutissa kannattaa nousta ylös vuoteesta ja tehdä jotain rauhoittavaa. Ei kuitenkaan kannata avata kännykkää, tietokonetta tai televisiota. Paluu vuoteeseen on hyvä tehdä vasta kun tuntee itsensä väsyneeksi.

• Nouseminen mahdollisimman säännölliseen aikaan, nukkumaanmenoajasta riippumatta. Viikonloppuisin ei kannattaisi nukkua enempää kuin tuntia pidempään verrattuna arkipäiviin.

• Pitkiä päiväunia kannattaa välttää. Ne vaikeuttavat unen saantia iltaisin.


Juha Koivuporras

Personal Trainer

Aplico Trainer Team

Juha.koivuporras@aplico.fi



Lähteet:

Härmä, M. 2007. Uni ja terveys. Työterveyslääkäri 2007; 25(3): 66-68. Viitattu 2.6.2018 osoitteessa: http://www.ebm-guidelines.com/dtk/ltk/avaa?p_artikkeli=ttl00446

Kronholm, E., Partonen, T., Härmä, M., Hublin, C., Lallukka, T., Peltonen, M. & Laatikainen, T. 2016. Prevalence of insomnia-related symptoms continues to increase in the Finnish working-age population. European Sleep Research Society 25, 454-457. Viitattu 3.6.2018 osoitteessa: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.1111/jsr.12398

Prevalence of insomnia-related symptoms continues to
increase in the Finnish working-age population
Prevalence of insomnia-related symptoms continues to
increase in the Finnish working-age populatio

Mielenterveysseura. 2018. Unitehdas. Viitattu 10.6.2018 osoitteessa: https://www.mielenterveysseura.fi/fi/kehittämistoiminta/lapset-ja-nuoret/unitehdas

National sleep foundation. 2015. Expert panel recommends new sleep durations. Viitattu 2.6.2018 osoitteessa: https://www.eurekalert.org/pub_releases/2015-02/nsf-epr020215.php

Pappas, S. 2010. Why is gray matter gray? Viitattu 2.6.2018 osoitteessa: https://www.livescience.com/32605-why-is-gray-matter-gray.html

Partinen, M. & Huovinen, M. 2007. Terve uni. Helsinki: WSOY.

Robertson, S. 2014. What is grey matter? Viitattu 2.6.2018 osoitteessa: https://www.news-medical.net/health/What-is-Grey-Matter.aspx

THL. 2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Uni. Viitattu 2.6.2018 osoitteessa: https://thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/uni

Urrila, A, Artiges, E., Massicotte, J., Miranda, R., Vulser, H., Bezivin-Frere, P., Lapidaire, W., Penttilä, J. Conrod, P., Garavan, H., Martinot, M-L., Martinot & J-L. Sleep habits, academic performance, and the adolescent brain structure. Scientific Reports Vol. 7, 41678. Viitattu 2.6.2018 osoitteessa: https://www.nature.com/articles/srep41678




tiistai 18. syyskuuta 2018

Edistääkö hyvinvointiteknologia hyvinvointia?

Kuvituskuva
”A health technology is the application of organized knowledge and skills in the form of devices, medicines, vaccines, procedures and systems developed to solve a health problem and improve quality of lives” (WHO 2018).
 
Mikä lasketaan terveysongelmaksi? Mikä on tarpeeksi elämänlaadun parantamista?
 
Ihmisen omat kokemukset sekä hänen arvonsa ja asenteensa vaikuttavat siihen, miten ihminen kokee terveytensä. Tärkeää terveyden kannalta on tunne siitä, että pystyy huolehtimaan itsestään ja mahdollisuus päättää teoistaan. (Segar, Guérin, Phillips & Fortier 2016, 98; Hofgastein 2011; Huttunen 2015.)
 
Alkuun pelottelen sinua, arvoisa lukija, kertomalla ilman lähdeviittauksia ja omin sanoin

”KOLME TOTUUTTA”:

1.      Hyvinvointi on yksilöllinen kokemus

2.      Hyvinvointia EI voi edistää teknologian avulla 

3.      Hyvinvointia voi vain heikentää teknologian avulla

Muistakaa, totuuksia ei ole olemassa, ei suuntaan tai toiseen. Asioita voi vain tutkia mahdollisimman monesta näkökulmasta ja todeta, että jokin asia on todella lähellä jotain ollakseen näin. Joten et voi tyrmätä lauseita väärinä totuuksina. Niiden vastakohdatkaan eivät totuuksia ole.

Ota ajatukset vastaan, tunnustele ja maistele niitä ennen kuin kokonaan tyrmäät. Tämän lukeminen ei tapa sinua, paitsi jos ajat samalla autoa.

Jokainen tulkinta tarvitsee vastatulkinnan. Haastan hyvinvointiteknologian olemassaolon tämän tekstin verran. Lähdetkö pelaamaan kanssani ajatusleikkiä, joka saattaa muuttaa näkemystäsi ympärillä olevasta maailmasta tai sitten vastareaktion takia vahvistaa jo olemassa olevaa näkemystäsi entisestään?

Missä menee hyvinvoinnin edistämisen raja, jolloin hyvinvoinnin edistäminen muuttuu pahoinvoinniksi?

Alku

Kun homo sapiens otti ensiaskeliaan 300 000 vuotta sitten, hän heräsi aamulla auringonnousun aikaan. Hän lähti keräämään ja metsästämään ruokaa. Saalis oli aina arvoitus, joskus ei saalista tullut lainkaan. Tähän meni aikaa päivästä n. 2-4 tuntia. Tämän jälkeen syötiin, naitiin ja nautittiin toisten seurasta. Nuotiolla kerrottiin tarinoita, tanssittiin ja leikittiin. Ei tuoleja, vaan kyykkyjä ja liikettä. Auringon laskun jälkeen mentiin nukkumaan. Paikkaa jouduttiin vaihtamaan usein kasvillisuuden muutoksen, petojen ja saaliseläinten siirtymisen takia. Ihminen liikkui terveytensä kannalta riittävästi ja luonnostaan.
 
Itseasiassa tutkimuksien mukaan ihmiset olivat tuohon aikaan järkyttävän kovassa fyysisessä kunnossa. Toisaalta jos jokin vakava sairaus tai loukkaantuminen iski, hän kuoli. Ihminen kuoli todennäköisesti viimeistään keskimäärin 50-vuotiaana. Lapsikuolleisuus oli suuri. Ihminen ei tiennyt olevansa terve, koska sellaista sanaa ei ollut, eikä hän voinut verrata omaa elämäänsä mihinkään muuhun yhteisön elämään, koska ei siitä tiennyt.
 
Nyt

Kun herään aamulla, minut herättää herätyskello (teknologia). Syön aamupalan lämmittämällä puuron mikrossa (teknologia). Lähden töihin ja teen töitä 8 tuntia. Saan työstä palkkaa, jolla käyn kaupasta ostamassa ruokaa. Saan ostettua lähes aina sitä ruokaa mitä haluan. Menen liikkumaan kuntosalille (teknologia), ja älysykemittari (teknologia) kertoo minulle, olenko liikkunut terveyteni kannalta tarpeeksi (Miten muuten jokin sykemittari voi tietää milloin olen terve, jos terveys on yksilöllinen tunne?). Kuntosali, mahdollinen ohjaus ja älysykemittari maksavat rahaa, jonka eteen olen tehnyt töitä 8 tuntia päivässä.

Lopulta pääsen kotiin, mahdollisesti pidän yhteyttä kavereihin ja luen tarinoita ”somettamalla” (teknologia) ja katson jonkun elokuvan netflixistä (teknologia) saadakseni tarinanjanoni sammutettua ennen nukkumaanmenoa. Näihin kaikkiin olen käyttänyt töistä saamaani rahaa. Nukahdan elokuvan aikana paljon auringonlaskun jälkeen.

Ihminen ei liiku arjessa terveytensä kannalta riittävästi, jolloin hän joutuu käyttämään vapaa-aikaansa liikkumiseen pysyäkseen kunnossa. Tämä vaatii suurimmalta osalta henkisiä ponnisteluja, koska ajatus on mieletön. Lääketeknologian kehittyessä elämme keskimäärin n. 80-vuotiaiksi. Lapsikuolleisuus on pieni länsimaissa. Elän siis pitkään, teen yli puolet elämästäni töitä rahan eteen, jolla maksan ravintoni, vapaa-ajan liikunnan ja viihdykkeet. Miten maailman menoon olisi vaikuttanut se, että olisin kuollutkin jo synnytyksessä, jos se olisi ihan normaalia?
 
Onko elämän pidentäminen hyvinvoinnin edistämistä?
 
Minun täytyy tavoitella jotain muuta, koska näen ympärilläni yhä paremmassa kunnossa olevia ihmisiä. Olen koko ikäni imenyt ympäristöstäni malleja, joiden mukaan minun tulisi elää, jotta olisin onnellinen. Tällä hetkellä en tunne, että olisin tarpeeksi terve, koska voisin huomenna olla vielä terveempi ja onnellisempi. Vaikka teknologia on kehittänyt elinajanodotteeni yhä korkeammaksi, voin kuolla edelleen huomenna. Silloin ei ajatuksellani omasta hyvinvoinnista ole mitään merkitystä.
 
Onko elämän helpottaminen hyvinvoinnin edistämistä?

Jos elämäni on nyt helpompaa, kun minun ei tarvitse fyysisesti ponnistella hengissä pysymisen eteen, olenko hyvinvoiva myöhemmin? Tiedän mitä tehdä kehollani. Se kertoo sen minulle, jos olen valmis kuuntelemaan.

Oletko vielä mukana? Palaa takaisin alkuun ”KOLMEN TOTUUDEN” luokse ja toista lauseet mielessäsi. Muistele elämääsi. Hetkiä, jolloin luovutat komennon hyvinvointiteknologialle. Tunne, miten ne kaikki hyvät perustelut valuvat tämän blogitekstin mukana alas viemäriin, sinne missä krokotiilit asustavat.


Juha Koivuporras

Personal trainer

Aplico Trainer Team


 
 
 
Kirjoittaja on Aplico Trainer Teamimme personal trainer, joka opiskelee tällä hetkellä Master of Sport Studies-tutkintoa. Juha on kiinnostunut liikunnan yhteiskunnallisesta merkityksestä ja yrittää keksiä miten suomalaiset saataisiin liikkumaan terveytensä kannalta riittävästi? 

 

Lähteitä:

Harari, Y. 2016. Sapiens – Ihmisen lyhyt historia. Ruotsi: Bazar.

Harari, Y. 2017. Homo Deus – A Brief History of Tomorrow. Lontoo: Vintage.

Hofgastein, B. 2011. Designing the road to better health and well-being in Europe. 14th European Health Forum Gastein. Viitattu 3.11.2017 osoitteessa: http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0003/152184/RD_Dastein_speech_wellbeing_07Oct.pdf

Huttunen, J. 2015. Mitä terveys on? Duodecim. Viitattu 3.11.2017 osoitteessa: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00903

Segar, M., Guérin, E., Phillips, E. & Fortier, M. 2016. From a vital sign to vitality: Selling exercise so patients want to buy it. Translational Journal of the Ame-rican College of Sports Medicine Vol. 1 Number 11 September 1, 97-102.

 WHO. 2018. What is a health technology? Viitattu 12.8.2018 osoitteessa: http://www.who.int/health-technology-assessment/about/healthtechnology/en/

 




 

sunnuntai 16. syyskuuta 2018

Miksi liikkumiseen kannattaa kalenteroida aikaa?


Liikkumattomuus on maailmanlaajuinen ongelma. Se aiheuttaa vireystilan ja mielenterveyden heikkenemistä lukuisien muiden terveyshaittojen ohella. Vähäinen fyysinen aktiivisuus, runsas istuminen ja huono kunto aiheuttavat yhteiskunnalle pelkästään Suomessa joka vuosi 3,2–7,5 miljardin euron kustannukset. Pienilläkin aktiivisuuden panostuksella voi olla merkittävä vaikutus terveyden – ja työkyvyn ylläpitoon sekä arjessa jaksamiseen. Pienistä puroista syntyy suuri hyöty oman terveyden ja kansantaloudenkin näkökulmasta.
 
Tässä pieni lista lisäämään motivaatiota siitä mitä voit aikaan saada kehossasi lisäämällä säännöllisen liikunnan omaan kalenteriisi.
 
Lihaskuntoa ja liikehallintaa kehittävä liikunta tuo sinulle:
  • parempaa lihasvoimaa ja lihaskestävyyttä
  • lisäät notkeutta kehossasi ja harjoitat tasapainoasi
  • lisää liikelaajuuksia niveliin
  • lisää lujuutta luihisi
  • terveemmän tuki- ja liikuntaelimistön kohtuudella liikuttaessa
 
Kestävyysliikunta tuo sinulle: 
  • apuja painonhallintaan
  • paremmassa kunnossa olevan hengitys- ja verenkiertoelimistön
  • terveemmän sydämen, verisuonet ja keuhkot
  • paremman veren rasva- ja sokeritasapainon
 
Saat apuja psyykkiseen hyvinvointiisi koska: 
  • liikunta lievittää stressiä ja helpottaa masennusoireita
  • kohotat omaa mielialaa ja vireystilaa
  • nukut paremmin ja laadukkaammin
 
Liikunnan hyödyt alkavat ja tuntuvat heti. Myönteisiä vaikutuksia kehossa näkyy jo yhden liikkumiskerran jälkeen. Mielen virkistäminen on yksi iso juttu monien terveysvaikutusten ohella. Jo yhden liikuntakerran jälkeen aivot ja hermosto aktivoituvat. Välittäjäaineiden eritys kasvaa ja hermoimpulssit lisääntyvät. Verenkierto vilkastuu, jonka seurauksen vireystila paranee. Tämän tuntee välittömästi virkistymisenä. Mieleen vaikuttaa vielä se, että stressihormonien eritys aktivoituu. Normaalina määrinä se onkin terveellistä ja hyödyllistä. Se pitää meidät motivoituneina, energisinä ja toimintakykyisinä. Vartin panostuksilla ei tässäkään asiassa päästä liiallisuuksiin, jolla voi olla päinvastaiset vaikutukset. Treenaaminen vapauttaa myös hyvän olon endorfiineja aivoissa, mikä auttaa lievittämään stressiä ja ahdistusta. Liikunnan jälkeen myös uni paranee. Nämä kaikki yhdessä vaikuttavat kokonaisvaltaisesti mielen hyvinvointiin.
 
Laitathan nyt jo kalenteriisi seuraavalle viikolle ajat, jolloin lähdet liikkeelle. Mieti haluatko liikkua aamulla, päivällä vai illalla. Sen jälkeen toteutat liikunnat oman kalenteri merkintäsi mukaan. Liikkua voit kuntosalilla, ryhmäliikunnassa tai vaikka ulkoilemalla omassa lähimetsässä. Valinta on sinun. Ainoa huono valinta on liikuntasuoritus, joka jää tekemättä! Lähdetään siis yhdessä etsimään näitä hyviä terveysvaikutuksia ja voimaan paremmin. Jos yksin on tuskaista, tehdään se yhdessä!
 
 
 
 
Mikäli tarvitset lisää vartteja päiviin niin voit aloittaa toteuttamaan tämän kirjan avulla vartinmetodia. Aikaa ei tule lisää, mutta voit saada pienistä pätkistä jotain isoa aikaan itsellesi ja perheellesi. Kirjasta saat lisää vinkkejä miten aktiivisuutta voi lisätä helposti ja miten liikuntaa voi tehdä 15 minuutin pätkissä.
 
 
 

tiistai 11. syyskuuta 2018

iWall: illuusio liikuttaa


Juha Koivuporras
Harjoitellessa kuntosalillamme, en ole voinut olla ihmettelemättä salin seinälle pystytettyä valkoista noin 2,5m pitkää laatikkoa. Siinä on kaksi suurta näyttöä, joiden alla lukee kissan kokoisin kirjaimin iWall. Perinteisen kuntoilun nimeen vannova mieleni ei voi ymmärtää, että nytkö ne virtuaalipelit aikovat vallata työpaikkani? Eikö ihmisiä todellakaan saada ilman näyttöä liikkumaan? Päätin haastaa oman ajatusmaailmani ja kokeilla tätä ihmelaitetta.

Rohkeasti virtuaaliseinän eteen

Henkilökunnan perehdytyksessä kerrottiin iWallin sopivan erinomaisesti alkulämmittelyksi. Astun seinän eteen ja se alkaa pitää elektronista meteliä. Näyttö menee pelitilaan, kun laahustan merkitylle alueelle. Valitsen eri vaihtoehdoista pelin nimeltä Parkour. Se kuulostaa peleistä tutuimmalta nimeltä ja olen aina ihaillut Youtubesta henkeä salpaavia parkour-videoita. Seison metrin päässä ruudusta ja kaikki valinnat suoritetaan ohjatusti kehon liikkeellä. Saan pelin ensimmäisen tason käyntiin ja olen virtuaalimaailmassa.
 
Pelissä en ohjaa ketään hahmoa ulkoisesti (kuten Supermario yms. Kyllä kasarin lapset tietävät), vaan näen virtuaalihahmoni silmien kautta. Maailma, johon astun, näyttää tulevaisuuden kaupungilta. Liikun sen katoilla. Peli sijoittuu ilmeisesti yöaikaan, koska taivas on pimeä. Erilaiset nuolen muotoisiksi muokatut valot katoilla ja kaiteilla ohjaavat matkaani kohti maalia. Virtuaalihahmoni uskoo kehonliikkeitäni. Jos hyppään, hahmo hyppää. Jos juoksen paikallani, hahmoni liikkuu nopeammin. Jos kyykkään matalaksi, hahmonikin laskeutuu alas. Kaupungin katoilla poukkoileva rata sisältää isoja yliluonnollisia hyppyjä ja esteiden alituksia. Eli jos hyppään ilmaan, hahmoni hyppää paljon pitemmälle ja korkeammalle. Virtuaalipelissä saan siis suuremmat voimat, mitä minulla todellisuudessa onkaan.
 
10 minuuttia tahkottuani eri tasoja, kehoni on lämmin ja hiki virtaa poskellani. Katson ympärilleni ja jotenkin minua hieman hävettää. En tiedä millaiselta näytin tai millaista ääntä pidin pelatessani yksin, mutta tämä peli keskellä toiminnallista kuntosaliamme herättää varmasti hämmennystä aikuisissa ihmisissä. Olisinko uskaltanut pelata tätä peliä toisella kuntosalilla? Täällä on helppo kokeilla, koska olen täällä töissä. Mutta totta tosiaan, iWall teki sen mitä oli tarkoituskin, se toimi erinomaisena alkulämmittelynä. 10 minuuttia kului paljon nopeammin kuin perus kuntopyörällä pyöräily. Minulla oli oikeasti hauskaa. Edelleen jostain syystä pääni sanoo, ettei tämä ole oikeaa harjoittelua. Tämä on keinotekoista harjoittelua. Vai olenko vain perinteiden vanki?
 
Virtuaalipelien rooli tulevaisuuden liikuttajana

Mikä on iWallin ja muiden virtuaali-liikuntapelien terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen rooli nyt ja tulevaisuudessa? Esimerkiksi Pokemon Go sai viime kesänä monet liikkumattomat liikkumaan ja liikuttaa edelleen. Ihmiset lähtivät sankoin joukoin metsästämään pokemoneja jalan ympäri Suomea. Pokemonit ovat virtuaalihahmoja, keksittyjä, mielikuvituksen tuotetta ja silti ihmiset metsästävät niitä. Miksi ihmeessä? Eikö todellisuus anna meille tarpeeksi? Herättikö iWall minussa jonkin lapsuuden mielikuvitusseikkailun, jossa kuvittelin ojan yli hypätessäni hyppääväni pilvenpiirtäjän katolta toiselle kuin hämähäkkimies? Ehkä liikunnan ei pitäisi olla niin totista mitä se minulle on pitkään ollut? Miksi en voisi sarjojen ja toistojen sijaan liikkua leikkien?
 
Esimerkiksi koulussa liikunnan pitäisi perustua leikkiin, koska se on kouluaineista alastomin. Jos suoriudut matematiikan kokeesta heikosti, sen tietää ainoastaan sinä ja opettaja. Jos hyppäät pituutta yhtä paljon kuin luokan parhaat takaperin, kaikki näkevät sen. Olet ”huono” kaikkien silmissä. Virtuaalimaailmassa pystyt tekemään asioita, mihin et ehkä pystyisi koskaan oikeassa elämässä. iWallin edessä hyppäät juuri helsingin sanomien verran, mutta näytöllä ja virtuaalimaailmassa hyppäät kymmeniä metrejä. Liikkumattomuus aiheuttaa terveysriskejä ja nostaa yhteiskuntamme terveydenhuoltokuluja. Tarvitsemme siis kaiken mahdollisen avun liikkumattomien liikuttamiseen. Kumpi motivoi jatkamaan hyppimistä, todellisuus vai illuusio?
 
Juha Koivuporras

Personal trainer

Aplico Trainer Team

 
Kirjoittaja on Aplico Trainer Teamimme personal trainer, joka opiskelee tällä hetkellä Master of Sport Studies-tutkintoa. Juha on kiinnostunut liikunnan yhteiskunnallisesta merkityksestä ja yrittää keksiä miten suomalaiset saataisiin liikkumaan terveytensä kannalta riittävästi?