
Liikunta on kuulunut elämääni aina. Jo pikkutyttönä isäni, joka
valmensi nuorten lentopallojoukkueita, yritti saada minuakin innostumaan siitä,
mutta muutaman kerran käytyäni totesin ettei se ole minun lajini.
Olin päättänyt ryhtyä yleisurheilijaksi. Isäni vei minut
urheilukentälle ja se oli paikka minne tunsin kuuluvani. Liityin Vammalan
seudun voimaan ja siitä yleisurheilu-urani alkoi vakavammin ja sain oman
henkilökohtaisen valmentajan. Muutamia
vuosia kului siinä aktiivisesti treenatessa ja kilpaillessa kunnes koitti aika,
että muut asiat veivät mennessään ja kilpaurheilu jäi. Liikunta ei kuitenkaan
loppunut kokonaan vaan jatkoin lenkkeilyä ja ryhmäliikuntatunneilla
käyntejä.
Vuonna 2006 elämäntilanne sitten muuttui totaalisesti,
muutin Lohjalle, samaan aikaan liikunta jäi 6 vuodeksi lähes kokonaan. Aloin jo inhomaan itseäni sen vuoksi,
psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi alkoi kärsiä, joten pakotin itseni tekemään
asialle jotakin. Aloitin ryhmäliikunnan
uudelleen ja se toikin hyvää mieltä kannustavien ja energisten ohjaajien
saattelemana. Pieniä muutoksia kehossakin tapahtui, mutta ei omasta mielestäni
riittävästi. Salitreenit eivät oikein koskaan ole olleet minun juttuni, joten pari
vuotta siinä meni pyöräillessä, lenkillä ja ryhmäliikuntatunneilla, mutta
mielessä kaiversi tyytymättömyys omaan kehoon ja pohdinta mitä voisin vielä
tehdä.
Syksyllä 2013 liityin Aplicon jäseneksi. Siellä katselin pukukopissa usein julistetta,
jossa luki FUSTRA, no se ei sanonut minulle mitään, joten päätin kysyä Googlelta. Googlelta saamien tietojen perusteella päätin
ottaa demotunnin. Jean Fellerin antaman tunnin jälkeen olin aivan myyty. Olin varma, että sen avulla saisin niska-hartia-lapa
seudun kuntoon, koska ne ovat vaivanneet minua vuosia ja hierojalla käynnit ovat
vaan lisääntyneet. Samalla saisin myös jossain määrin veltostuneen ryhtinikin
suoremmaksi ja ehkäpä 41 -vuotiaanakin voisi vielä saada kahden raskauden ja Fazerin
sinisen jättämät löysät renkaat keskivartalolta pienemmiksi. Uskalsin jopa
uskoa, että tämä 171 cm pitkä rautakankivartalo saisi myös taipuisuutta edes
johonkin suuntaan. Tartuin siis haasteeseen ja päätin ottaa 20 kerran sarjan,
jossa tavoitteeksi asetin siis ryhdin ja keskivartalon lihasten parantamisen ja
kiinteyttämisen sekä niska-hartia seudun kipujen loppumisen, liikkuvuuden
lisääntymisen ja lihaskireyksien helpottumisen. Huh, kuulosti melkoiselta
urakalta ja tämä kaikki pitäisi saavuttaa 20 tunnissa.
![]() |
Personal trainer Jean Feller |

Lopuksi vielä Jeanin mottoa lainatakseni ” Yksi elämä, yksi
tavoite, joka saavutetaan vain kovalla työllä”.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti